Page hasn't been yet translated to selected language, here is original language version of the page.


Lämpömittari

Kuvassa 1. näkyy lämpömittari koteloituna. Itse lämpömittarissa ja sen elektroniikassa ei ole mitään ihmeellistä. Tämän sivun tarkoituksena onkin lähinnä esitellä erästä yksinkertaista ideaa, jolla saadaan kotelon etuseinä näyttävämmäksi.

Kuva 1. Lämpömittari koteloituna

Kuvan 1 lämpömittarin kotelo on standardikotelo, jonka kannessa on pieni upotus kalvonäppäimistöä/etulevyä varten. Tällaisen kalvonäppäimistön tai etuseinän valmistuskustannukset harrastelijalle ovat aivan liian suuret.

Aluksi koteloon on tehty kaikki tarvittavat aukot näyttöä ja näppäimiä varten. Kotelon etuseinä on tehty tavallisella piirto-ohjelmalla ja tulostettu (väri-) tulostimella. Kuva on leikattu äärireunoistaan sekä näytön kohdalla oleva aukko on leikattu myös auki. Tämän jälkeen paperietuseinä on laminoitu sellaisella laminointikoneella, jolla normaalisti laminoidaan henkilökortteja yms. Mikäli käytössäsi ei ole tällaista laitetta, varmaan löydät jonkin yrityksen, joka laminoi paperisi noin kympillä? Laminoitu etuseinä on seuraavaksi liimattu kotelon kannessa olevaan uraan. Huomaa, että tuosta paperista ei voi tehdä ihan uran reunoihin asti ylettyvää, koska paperin molemmille puolille tulevan laminoinnin pitää ottaa kiinni toisiinsa paperin reunoilla. Lopuksi, kun liimaus on kuivunut, kaiverretaan laminoituun etuseinään näppäimistöjen aukot terävällä veitsellä.

Koteloon tulevat aukot peittyvät kauniisti laminoidun etuseinän alle, mikäli ne eivät ole ihan tarkan kokoisia, mutta etuseinässä olevat aukot on syytä tehdä huolella, koska ne näkyvät. Käytä reunojen ja suorakulmaisten aukkojen leikkaamiseen terävää veistä ja viivoitinta. Pyöreiden reikien leikkaaminen vaatiikin jo sitten melkoista näppäryyttä.

Kuva 2. Lämpömittarin kotelo avattuna

Kuvassa 2 näkyy lämpömittarin kansi avattuna. Kun rupeat tekemään jotakin laitetta, etsi viimeistään ennen lopullisen piirilevyn suunnittelua laitteelle tuleva kotelo. Olen usein huomannut, että valmiin piirilevyn, jossa on näppäimiä ja näyttö, sovittaminen jälkeen päin johonkin koteloon ei tuota koskaan näyttävää tulosta. Kuvan 2 piirilevyn suunnittelu on ensimmäiseksi lähtenyt koteloon tulevien kiinnitysreikien ja näytön kiinnitysreikien mitoituksesta. Seuraavaksi on mitoitettu liittimien ja näppäimien paikat ja vasta tämän jälkeen on ruvettu suunnittelemaan muita osia piirilevylle.

Kuva 3. Lämpötila-anturit

Kuvassa 3 näkyy mittarin anturit. Antureina käytetään Dallasin digitaalisia lämpötila-antureita DS1820. Niitä voidaan ketjuttaa rinnakkain vaikka kuinka monta ns. 1-wire väylään. Ks. lisätietoja J. Koskinen Mikrotietokonetekniikka s.271-274.

Itse lämpömittari on toteutettu Atmelin AT89C4051-mikro-ohjaimella. Standardi 2x8 merkin LCD-näyttö on kytketty suoraan mikro-ohjaimen I/O-liitäntöihin (D0…D7, RS, E). Näytön R/W on kytketty kiinteästi alatilaan (näytölle vain kirjoitetaan). Lisätietoja Mikrotietokonetekniikka s. 247-253. Antureilta tuleva 1-wire väylä tulee myös suoraan mikro-ohjaimen yhteen I/O-liitäntään. Molemmat painokytkimet tulevat myös I/O-liitäntöihin. Laitteessa ei ole muita erillisiä osia, kuin mitä mikro-ohjain tarvitsee (Mikrotietokonetekniikka s. 176) sekä jänniteregulaattori suotokondensaattoreineen.

Takaisin projektit-sivulle